• salmelainentommi

Onko tatuoinneista haittaa työelämässä?

Tatuoinnit ovat yleistyneet, mutta ovatko asiakkaiden ja työnantajien asenteet pysyneet vauhdissa mukana? Katsotaan, mitä tiede sanoo...



"No niin... Ootsä valmis heittämään hyvästit pankkiduuneille?"

Myöntyvän vastauksen saatuaan muikisteleva artisti upotti musteeseen dipatun neulan ranteeseeni. Nykyään tatuointeja tavataan ottaa rohkeammin myös näkyvämpiin paikkoihin kuten kyynärvarren alaosiin, kämmenselkiin-, kaulaan- ja kasvoihin. Miten niihin suhtaudutaan?

TATUOINTEIHIN LIITETTYJÄ ENNAKKOASENTEITA

Tatuointeja on tehty todistetusti vuosituhansien ajan. Esimerkiksi, Tirolin alueelta Italiasta vuonna 1991 löydetyn noin 5300 vuoden ikäisen jäämies Ötzin ihoa oli kestokoristeltu. Nykyisestä yleisyydestään huolimatta jotkut saattavat edelleen yhdistää tatuoinnit rikollisuuteen (vankilatatuoinnit), rellestämiseen (merimiehet, rokkarit) tai muuten rankkaan (jengit) ja epämääräiseen meininkiin (sirkus, narkomaanit). Tässä blogissa tatuoinneilla tarkoitetaan näkyviä tatuointeja.


IMPLISIITTINEN JA EKSPLISIITTINEN ENNAKKOASENNE TAI -LUULO

Ennakkoasenteet ilmenevät kahdella tavalla: tiedostettuina ja tiedostamattomina. Tiedostettuja ennakkoasenteita kutsutaan eksplisiittisiksi. Jos toinen kehtaa vastata, niitä voi selvittää kysymällä. Tiedostamattomia ennakkoasenteita kutsutaan implisiittisiksi. Niitä voidaan havaita IAT:n (Implicit Association Test) avulla. (Löydät blogin lopusta linkin Harvardin yliopiston tuottamaan IAT:hin.*) Implisiittisten ennakkoasenteiden on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan usein hienovaraista, "tahatonta" syrjintää: esimerkiksi auto- tai rautakaupassa asioivat miehet saattavat tiedostamattaan preferoida miesmyyjiä, vaikka raportoisivat myyjän sukupuolen olevan heille yhdentekevää. Sukupuolen lisäksi ihmisillä voi olla tiedostamattomia ennakkoasenteita esimerkiksi henkilön iän, seksuaalisen suuntautuneisuuden, painon, pituuden, vammaisuuden, uskonnon, kansallisuuden tai ihon värin suhteen.

ONKO TATUOINNEISTA HAITTAA TYÖLÄMÄSSÄ?

Kuten ylipainoisten ihmisten kohdalla(27), ennakkoluulot tatuoituja kohtaan vaikuttavat yleistymisestä huolimatta pysyneen. Koehenkilöiden eksplisiittisiä ja implisiittisiä ennakkoluuloja mitanneissa tutkimuksissa(1, 2, 3, 4) tatuoidut henkilöt arvioitiin ammattitaidottomammiksi, kylmemmiksi, epäurheilullisemmiksi, vähemmän viehättäviksi, terveydeltään sairaammiksi, vähemmän motivoituneiksi, epäluotettavammiksi, epärehellisemmiksi, kitsaammiksi, vähemmän välittäviksi ja vähemmän miellyttävämmiksi. Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen(5) yhteenvetona näkyviin tatuointeihin liitetyn stigman pääteltiin aiheuttavan "...merkittäviä ihmistenvälisiä ja ammatillisia seurauksia." Vastaavia negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja on havaittu myös muissa tutkimuksissa(5,6,7,8,9,10,11,12,13,14). Näkyvästi tatuoituja tavattiin tutkimuksissa pitää enemmän kapinallisina, jännitystä etsivinä, impulsiivisina, aggressiivisina, seksuaalisesti kevytkenkäisinä ja vaarallisempina. Näiden ennakkoasenteiden positiivisuus riippunee määrittelijän ammatista. Huomioitavaa myös on, että tässä kappaleessa listattuja ennakkoasenteita ilmaisivat ja omasivat myös henkilöt, joilla itsellään oli tatuointeja.


Myös hienoista positiivista korrelaatiota tatuoitujen työllistymiseen ja palkkaan on havaittu(15). Lisäksi joidenkin työnantajien brändiin ja imagoon tatuoinnit voivat sopia.


Se, onko näkyvästä tatuoinnista haittaa työelämässä riippuu useammasta tekijästä kuten maan kulttuurista, itse tatuoinnista kokoineen ja sijainteineen, toimenkuvasta, alasta, työnantajasta, sukupuolesta ja yrityksen asiakaskunnasta - henkilön persoonallisuuden sekä sisäisten että ulkoisten ominaisuuksien lisäksi. Poikkeuksista huolimatta, yksittäistutkimusten tuottaman nykytiedon valossa rohkenisin kuitenkin väittää, että näkyvistä tatuoinneista on yleisellä tasolla - ainakin toistaiseksi - perinteisessä työympäristössä enemmän haittaa kuin hyötyä.

KUINKA MINIMOIDA TATUOINTIEN AIHEUTTAMIA ENNAKKOLUULOJA?

Halusimme tai emme, niin asiakkaalla tai työhaastattelijalla voi olla tiedostettuja tai tiedostamattomia ennakkoasenteita meitä kohtaan. Ohessa kahdeksan (8) keinoa niiden minimoimiseksi näkyvien tatuointien osalta:

1. Älä ota tatuointia.

2. Jos otat tatuoinnin, ota se kohtaan jonka voi tarpeen tullen helposti peittää. 3. Jos haluat kaikesta huolimatta tatuoinnin näkyvään paikkaan kuten kaulaan, kämmenselkään, kasvoihin tai päänahkaan niin karta raakoja, sopimattomia tai muuten typeriä tekstejä ja kuvia.

4. Jos haluat kuitenkin tehdä mitä lystäät, niin valmistaudu melko suurella todennäköisyydellä kapeampaan työtarjontaan ja ihmisten ennakkoluuloisempaan suhtautumiseen.

5. Tunnista omat ennakkoluulosi ja taistele niitä vastaan tietoisesti. 6. Älä ruoki stereotyyppejä käyttäytymällä niiden mukaisesti. 7. Hyväksy, että ihmiset perustavat ennakkokäsityksensä ulkoisiin, pintapuolisiin tekijöihin. Vaikka sillä, mitä muut sinusta ajattelevat ei olisi merkitystä sinulle, sillä on merkitystä muille. Koska muut eivät tunne sinua yhtä hyvin kuin sinä itse, joutuvat he perustamaan arvionsa havaitsemiinsa ulkoisiin tekijöihin. 8. Jos olet näkyvästi tatuoitu, käytä silmälaseja. Arizonan yliopistossa tehdyn tutkimuksessa(16) silmälasit lievensivät tatuoituja kohtaan muodostettuja ennakkoluuloja.


Jos uskallat, voit tutustua tiedostamattomiin ennakkoasenteisiisi täällä: *IAT: https://implicit.harvard.edu/implicit/takeatest.html Loppuun mainittakoon, että blogikuvassa (credits: Kelly Michael) on allekirjoittanut. En minä tosiaan ehkä pankkivirkailijasta menisi. Niin, ja kaikki syrjintä on ehdottoman väärin! Tommi Salmelainen

NeuroBusiness Solutions

p. 040 58 68 366

tommi.salmelainen@nbs.fi


(Kirjoittaja ei ole akateemisesti koulutettu tutkija tai tieteilijä, joten teksti saattaa sisältää tieteellisestä konsensuksesta poikkeavaa päättelyä, yksioikoistettua spekulaatiota ja puhtaita asiavirheitä.)



lähteet: A Face Value: The Irresistible Influence of First Impressions, Alexander Todorov (2017) 1 Wohlrab et al., 2009 2 Hawkes, Senn, & Thorn, 2004

3 Burgess & Clark, 2002 4 Degelman & Price, 2002

5 https://link.springer.com/article/10.1007/s10869-021-09731-w (2021) 6 French, M. T., Mortensen, K., & Timming, A. R. (2018) 7 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28375810/

8 Baumann, Timming, & Gollan, 2016 9 Timming, Nickson, Re, & Parrett, 2015 10 Funk & Todorov, 2013 11 Dean, 2011 12 Burgess & Clark, 2010 13 Swami & Furnham, 2007 14 Stuppy et al., 1998 15 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/obr.12343