Ympäristöstä aistimamme signaalit vaikuttavat käyttäytymiseemme tiedostamattamme. Haluaisitko esimerkiksi suihkeen, mikä tekee ihmisistä reilumpia? Sitä saa lähikaupastasi.
KUISKUTTELEVA YMPÄRISTÖ
Hollannissa sijaitsevan Groningenin yliopiston apulaisprofessori Kees Keizer kollegoineen päätti suorittaa sarjan kontrolloituja kokeita. He valitsivat yhdeksi koealueista erään ostoskeskuksen vieressä sijaitsevan polkupyörien parkkipaikkana toimineen kujan. He piilottivat roskakorit ja kiinnittivät polkupyörien tankoon kuvitteellisen urheiluvarustekaupan terveiset sisältävän lappusen. He havaitsivat 33% ihmisistä joko heittävän lapun maahan tai siirtävän sen toisen pyöräilijän harmiksi. Kokeen toisessa puolikkaassa piittaamattomien määrä tuplaantui 66%:iin. Mitä koeasetelmassa muutettiin? Ainoa muutos asetelmassa oli, että toista kujan pyöräparkkia reunustavista seinistä töhrittiin spray-maalilla. Sama efekti näkyi koesarjan muissakin eksperimenteissä: epäjärjestyksestä singaloiva ympäristö sai ihmiset käyttäytymään piittaamattomammin. Välinpitämättömyydestä viestivät elementit toimivat ympäristön sosiaalisista normeista vihjaavina tiedostamattomina signaaleina. Muiden ihmisten käyttäytyminen voi siis vaikuttaa omaan käyttäytymiseemme ilman, että muita ihmisiä on edes läsnä.
RIKKINÄISTEN IKKUNOIDEN TEORIA
Vuonna 2004 Massachusettsissa sijaitsevaa Lowellin kaupunkia vaivasi rikollisuus. Harvardin ja Suffolkin yliopiston tutkijat yhdessä paikallisen poliisin kanssa havaitsivat liki neljänneksen Lowellin poliisille saapuneista puheluista tulevan 34:stä "rikolliskeskittymästä". Keskittymien yhteinen pinta-ala oli noin neliökilometrin. Se vastasi noin 2,7% koko Lowellin kaupungin kokonaispinta-alasta. Tutkijat päättivät suorittaa empiirisen kokeen: toinen puolikas keskittymistä (17kpl) toimi entisellään pysyvänä kontrolliryhmänä. Toiseen puolikkaaseen implementoitiin kuhunkin 2-8 kpl paikallisten viranomaisten organisoimia toimenpiteitä (keskimäärin 4,4 kpl/keskittymä). Ne sisälsivät muun muassa siivoamista, hylättyjen rakennusten purkamista, katulamppujen korjaamista, videovalvonnan lisäämistä, vetelehtijöiden poistamista, julkisesta juomisesta pidättämistä sekä epäilyttäviltä vaikuttavien ihmisten pysäyttämistä ja tarkistamista. Lisäksi, kahdelletoista alueista toteutettiin 0-2 kpl (keskimäärin 1 kpl) sosiaalipalveluihin liittyviä parannuksia: joko alueen nuorisolle järjestettiin monipuolisempia mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon tai alueilla tehostettiin mielenterveyspalveluihin ohjaamista tai asunnottomien auttamista. Puolen vuoden jälkeen toimenpiteiden kohteina olleiden keskittymien hälytyspuheluiden määrä oli pudonnut 19,8% kontrolliryhmään verrattuna. Pikkurikkeistä pidättämisen ja sosiaalisten palveluiden kehittämisen sijaan tutkijat havaitsivat Lowellin keskittymien rikollisuutta merkittävimmin pudottaneen ympäristön siivoaminen ja konkreettiset korjaustoimenpiteet.
Virkavalta ja sosiaalipsykologit tapaavat olla yhtä mieltä siitä, että jos rakennuksen rikkinäinen ikkuna jätetään korjaamatta, pian rakennuksen muutkin ikkunat rikotaan. Yhdysvaltalaisen yhteiskuntatieteilijän, James Q. Wilsonin (1931-2012) kehittämä Rikkinäisten ikkunoiden teoria* on kriminologinen teoria siitä, kuinka kaupunkien näkyvä epäjärjestys, kuten roskaaminen, töhrintä ja vandalismi lisäävät rikollisuudeksikin paisuvaa piittamaattomuutta. Rikollisille välinpitämättömyydestä viestittävä "rikkinäinen ikkuna" antaa myös viitettä valvonnan puuttumisesta ja näin ollen pienemmästä kiinni jäämisen riskistä. Lowellissa tehty tutkimus on toiminut yhtenä teoriaa tukevista empiirisistä tutkimuksista. Suomessa Rikkinäisten ikkunoiden teoria näkyy osin huomioidun ainakin Valtioneuvoston vuonna 2016 tuottamassa Turvallinen kaupunki -julkaisussa.
EPÄREILUUS HAISEE
Provo, Utah koe 1
tutkimushuone A
Koehenkilölle ("vastaanottaja") annetaan $12. Rahan kerrotaan olevan luottamuspelistä, jossa toiselle anonyymille henkilölle ("antaja") aikaisemmin annettu $4 on triplattu hänen laitettuaan koko summan eteenpäin "vastaanottajalle". "Vastaanottajan" tulisi nyt päättää, minkä verran hän haluaa antaa saamastaan $12:sta takaisin "antajalle".
Koehenkilöiden takaisin antaman rahamäärän keskiarvo: $2.81
tutkimushuone B
Sama testi, takaisin annetun rahamäärän keskiarvo: $5.33.
koe 2
tutkimushuone A Erilaisten koehenkilöille annettujen tehtävien mukana oli flyer, jossa hyväntekeväisyysjärjestö etsi auttajia vapaaehtoistoiminnan tai rahalahjoituksen muodossa. Koehenkilöiden tuli arvioida halukkuutensa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen (pisteytys: 1-7) ja rahalahjoituksen tekemisen suhteen. Tutkimushuone A:n keskimääräiset kiinnostuspisteet vapaaehtoistyöhön olivat 3.29. Rahalahjoituksen oli valmis tekemään 6% osallistujista. tutkimushuone B halukkuus osallistua vapaaehtoistyöhön: 4.21 halukkuus rahalahjoituksen tekemiseen: 22% Mikä oli se ero tutkimushuoneissa, joka tuotti kokonaisuudessaan keskimäärin 47% reilumpaa meininkiä? Sitrushedelmän tuoksuinen Windex-puhdistusaine. Toisessa huoneessa tuoksui puhtaalta.
LOPPUSIIVOUS
Asuinympäristömme pitäminen siistinä ja kunnossa on paljon enemmän kuin pelkästään esteettisyyden kautta yleistä viihtyvyyttä lisäävää toimintaa. Ympäristöstämme huolta pitävät ihmiset ovat rikollisuutta ja itsekästä ääliömäisyyttä vastaan taistelevia supersankareita, joilla on voima ja valta sinunkin asuinalueesi kiinteistöjen arvon säilyttämisen ja nostamisen suhteen.
Aika siistiä, eikös?
Tommi Salmelainen
NeuroBusiness Solutions
p. 040 58 68 366
tommi.salmelainen@nbs.fi
(Kirjoittaja ei ole akateemisesti koulutettu tutkija tai tieteilijä, joten teksti saattaa sisältää tieteellisestä konsensuksesta poikkeavaa päättelyä ja puhtaita asiavirheitä.)
(*Teorian yhteiskunnallinen hyödyntäminen vaatii koulutusta, ohjeistusta ja valvontaa, jotta turhilta, kovilta ja syrjiviltä ennaltaehkäisyyn tähtääviltä kriminaalipoliittisilta uudistuksilta vältyttäisiin.)
lähteet:
コメント