January 29, 2019

November 30, 2018

Please reload

Tuoreimmat

Vahingoniloinen aliarvostaa itseään

April 15, 2017

Alkukantaisten asetustemme mukaan perimänsä edistäminen on nollasummapeliä; 

omat saumat paranevat, jos naapurikylän mestarimetsästäjä horjahtaa rotkoon tai kilpakosija napauttaa nuijalla nyytteihinsä. 
Kilpailijoiden kärsiessä mielen valtaa aivojuovion dopamiinireseptoreita kiihottava, kateuteen, alhaiseen itsetuntoon ja alempiarvoisuuteenkin yhdistetty vahingonilo (engl. Schadenfreude). Koska aivot eivät erota motiivia täpinöinnin takana, myös pahojen ajatusten tuoma ilo voi tuottaa hyviä viboja. 


Jo kaksivuotiailla havaitun vahingonilon ytimessä sykkii ihmisen vahva oikeudenmukaisuuden janoaminen sekä kilpailuvietti. Vahingonilo on itsetuntoboosti, mikä ilmenee koetun, itselleen tai ryhmälleen edullisen, näennäisen oikeudenmukaisuuden tapahtuessa. 


Vahingonilo 2.0
 

Nykyään, monimiljardisen ihmiskunnan rahan ja vallan pyörittämässä maailmassa motiivit ovat säilyneet ennallaan vain kriteerien päivittyessä. Vaikka evoluutio ei kuunaan ole vahvimman selviämiseen liittynytkään - vaan sopeutumiskykyyn - niin nykyresursseilla vahvuuden väärinymmärrys on muuttunut vieläkin virheellisemmäksi.

Nykyresursseilla on mahdollista pitää huolta myös lauman heikoimmista ja sopeutumiskyvyttömistä.

 

Kun kilpailijan epäonnen myötä, onnea, mainetta ja/tai mammonaa omaavilta katoaa tätä arvokkaaksi koettua pääomaa, kokee nollasummapelaava luolamies kilpailijoidensa (ansaitsemattomien?) resurssien (ansaitusti?) menetettävän tai vapautuvan myös itsensä tavoiteltaviksi ja kuvitteellisen oikeudenmukaisuuden laukaisema vahingonilo saa perustelunsa. 



Kateus sokaisee oikeustajumme
 

Lähtökohtaisesti vahingonilon väitetään kohdistuvan parempiosaisiin ja sitä ilmoitetaan ilmenevän vähemmän vähempiosaisten epäonnea nähdessämme. 

Käsite "parempiosaisuus" määräytyy aina suhteellisesti ja on usein vajavaisin kuvin rakennettu projisointi, harhakuva, jossa kulisseissa tapahtuvaa mahd. kärsimystä ei nähdä. Tällöin "parempiosaisuuteen" voi piisata jo pelkkä kuuluisuus, (kuviteltu) rikkaus, sosiaalinen status tai muu kadehdittavaksi koettu tekijä. 

 

Väittämän jälkimmäisen osan perusteella taas esim. netissä invamopolla kaatuileville naureskelijoilla ei omasta mielestään pyyhi todellakaan edes välttävästi.

(Miksi muuten Ferrarinsa ruttavaalle rahamiehelle pitäisi kuitenkin saada naureskella?
Menettävätkö rikkaat oikeutensa myötätuntoon? Ego- ja itsetunto-ongelmaisten mielestä oletettavasti kyllä.)

Tutkimuksissa on myös osoitettu vahingoniloa kokevan henkilön tekevän kohteestaan erittäin virheellisiä pikapäätelmiä vain päästäkseen paremmin oikeuttamaan vahingonilonsa aikaansaaman nautinnon (Tauski-syndrooma, toim. keks.). Pahimmillaan näitä dopa-kiksejä aletaan metsästää "vastapuolen" epäonnistumisia edistämällä. 
Kaiken lisäksi vahingoniloisimmat urheilufanit todettiin myös aggressiivisemmiksi.

"Suomalainen on valmis maksamaan viiskymppiä siitä, ettei naapuri saa satasta." 

-netin syöverit-


"Mä en kyl muiden epäonnelle naura!"

Vahingonilo ei aina ilmene pelkkänä aktiivisena reaktiona yksittäiseen tapahtumaan vaan sitä voi esiintyä myös passiivisesti, niin yksilötasolla kuin yhteisöllisestikin. Hiljainen yhteisöllinen vahingonilo on yhteisöjen epäterve evolutionäärinen liima, joka voi osaltaan edesauttaa mm. diktaattoreita ja terroristejä aatteidensa edistämisessä
Kilpailijaryhmän epäonnesta saatuja vahingonilo-kiksejä ei aina estä edes ikävien vaikutusten heijastuminen itseen ja omaan ryhmäänsä - "Siitäs saat, Sipilä, kun Suomen talous sakkaa!"

Parempiosaiseksi kuviteltua kohtaan koettu vahingonilo ja sillä julkisesti nöyryyttäminen on käytännössä vain kieromoraalisen koti-tuomarin hatarin perustein säätämä jalkapuurangaistus.



"Mutku..."
 

Vahingoniloa yritetään oikeuttaa myös kohteen epämoraalisen tai muuten tahdittoman käytöksen tai aikaansaannosten perusteella joko keksimällä tai täydentämällä sepitettä. "Se ansaitsi sen!".
(Harva tosin (haluaa) ymmärtää, että mielen tarinan voi muokata myös yhtä paikkansa pitämättömään lopputulemaan; "Se ei ansainnut sitä.")

 

Toisen henkilön tai ryhmän käyttäytyminen suhteutetaan omiin ja ehkä yleisinäkin pidettyihin hyvän eettisen toiminnan perusolettamiin, jonka turvin tee-se-itse-tuomari langettaa ja oikeuttaa vahingoniloisen läksytyksensä. Tällöin vahingoniloinen saa tyydytystä - vastoin perusmotiivi-olettamusta - moraalin ja ehkä sivistyksenkin suhteen vähempiarvoisempina pitämiensä kärsimyksille nauramisesta.
(Kukin tähän sortuva tilkinnee selityksin itse mahdolliset moraalikoodistonsa porsaanreiät sekä tuplastandardiudet.)

Paheksunnan ja kritiikin voi ilmaista myös ilman vahingoniloa.


Tuomiovaltaa käyttää taas oikeuslaitos. 

 

Alhainen itsetunto on tsemppausta kaipaava surullinen jama, mutta itsehoitona käytetty vahingonilo on sen surullisuuden monistama sadistinen laastari.


"Iloinen" on surullinen

Vahingonilo on vaiettu oksymoroni, semanttinen, positiivisen klangin kautta tehty harhautus tarkoituksenaan lantrata tämän inhimillisen integroidun, mutta nykymaailmassa tarpeettoman mielenilmiön typeryyttä.

Kiitollisen ja tasapainoisen ihmisen ei tarvitse tuntea alemmuudesta ja kateudesta tai moraalisesta ylemmyydestä kumpuavaa vahingoniloa.

Häneltä löytyy perspektiiviä ja heruu empatiaa kaikille tasapuolisesti (myös vahingoniloisille!:)

Näistä kumpuava ilo agitoi samoja aivon osia kuin vahingonilokin, mutta ilman kohteensa nöyryyttämistä ja sen tuomia negaatioita. 


Vahingonilo ei koskaan kerro mitään kohteestaan, vaan ainoastaan itseään aliarvostavasta kantajastaan. 


-T-

(Vahingonilon tunnetta käytetään tietoisesti ja laskelmoiden hyväksi myös komediassa (slapstick, Duudson-tyyliset sekoilut, etc.). Tässä kirjoituksessani käsittelin aitoa suunnitelematonta vahinkoa ja sen joillekin aiheuttamaa sadistista mielihyvää. Ja ei: ne kaikki mahd. sinua naurattavat epäonniset ihmiset EIVÄT ole itse postanneet tai antaneet hyväksyntää videoidensa julkaisuun.)


lähteet:

Mutu

https://www.washingtonpost.com/news/speaking-of-science/wp/2015/12/21/the-science-of-schadenfreude-why-we-love-watching-people-like-martin-shkreli-go-down/?utm_term=.f295b1a449a9

http://www.livescience.com/17398-schadenfreude-affirmation.html

http://www.psychologicalscience.org/news/were-only-human/the-neurology-of-schadenfreude.html#.WPIOj1JteRt

http://blogs.plos.org/wonderland/files/2010/12/Schadenfreude-Clip.pdf

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Please reload

Arkisto

© 2019 by TOMMI SALMELAINEN

  • Grey Instagram Icon
  • Grey YouTube Icon
  • Grey Spotify Icon
  • Grey SoundCloud Icon
  • Grey LinkedIn Icon
  • Grey Facebook Icon