January 29, 2019

November 30, 2018

Please reload

Tuoreimmat

Tyytymättömyys - markkinatalouden polttoaine

April 3, 2017

Psykologisia tarveteorioita on muutamia, joista ehkä kuuluisimman, Maslow´n tarvehierarkian, julkaisi Abraham Maslow vuonna 1943 kirjassaan A Theory of Human Motivation.  Viiteen vaakasuikaleeseen jaettu kolmio kuvaa Maslow´n käsitystä ihmisen perustarpeista. Kaikkien tarveteorioiden perustana on ns. frustraatioteoria, jonka mukaan tarpeen täyttyminen johtaa tarpeen vähenemiseen ja turhautumista seuraa tarpeen kasvu.

"Maslow’n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkinen järjestys on:

1. fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma)
2. turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta)
3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)
4. arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta) 
5. itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa)." 
(6. itsensä ylittämisen tarpeet (Maslow´n myöhemmin täydentämä -> yhteyden saaminen johonkin omaa minää suurempaan: esimerkiksi hengellisyys, taide tai altruismi. 
(lainaus: Wikipedia)

Alimpien (alkaen ykkösestä) tarpeiden edes tyydyttävästi täyttyessä ihminen siirtyy teorian mukaan seuraavaan tarpeeseen. 

 

Menestystä janoavalle yritykselle Maslow´n tarvehierarkian pitäisi olla perus(tarve)kauraa. 
Koko vallitseva markkinatalousjärjestelmä perustuukin perustarpeisiinsa tyytymättömien ihmisten (kuluttajien) tarpeiden täyttämiseen.

Ovelimmat innovaattorit kaiken lisäksi luovat tarpeita, joihin toki itse tarjoavat myös ratkaisunsa. 


Kun Sinä oletat jonkin tarjolla olevan tuotteen/palvelun ratkaisevan tyytymättömyytesi, kirmaavat kauppiaat ja tuotevalmistajat nauraen pankkiin (vaan eivät ikuisesti tyytyväisinä, koska kokevat ehkä tarvitsevansa vieläkin enemmän rahaa ollakseen onnellisia!)


Mutta onko markkinatalous pahasta?** 
 

On; se osaltaan harhauttaa ihmiset kuvittelemaan enemmän rahan ja sitä kautta materiaalin siihen projisoituine etuineen tuovan onnellisuutta.

(HUOM! Maslow´n perustarpeiden alimmat asteet tarvitsevat nykymaailmassa täyttyäkseen riittävästi rahaa.)
 

Ei ole; kulutus mahdollistaa mm. verot ja sitä kautta yhteisen, tasapuolisemman hyvän. 
(HUOM! Esim. Amerikassa kapitalismi on kaikki kaikessa ja verovaroin tuettavia tasa-arvoistavia toimenpiteitä pidetään tuhoisana sosialismina -> kasvavaa eriarvoistumista.)

Kaiken tämän mahdollistavana ytimenä on onnellisuutta janoavan ihmisen tyytymättömyys.***

 

Kuluttajan kultaisen keskitien määrittelyyn en omaa mandaattia, joten kukin johtopäätelkööt mahdolliset toimenpiteensä itse.

 

Itse teen parhaani turhien mielihalujen lopettamiseksi ja pyrin investoimaan vain tarpeelliseen. Tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen elämäntilanteeseeni ja olen onnellisesti oikeuttanut itseni nauttimaan Maslow´n tarvehierakian kärkiaskelmista.

En kierrä veroja ja herutankin mielihyvin tuloistani siivut yhteiseen hyvään.

Pyrin parhaani mukaan investoimaan ympäristön kannalta edullisiin palveluihin ja tuotteisiin.

Teen myös parhaani pitääkseni itseni fyysisesti hyvässä kunnossa välttääkseni valtion verorahojen haaskuun esim. itse aihetuilla sairastumisilla.

Tyytymättömyys on hyvä motiivi silloin, jos se ilmenee haluna päästä tulehtuneen juurisyyn hoidon pariin.

Hoitamaton tyytymättömyys haluineen sen sijaan tuhoaa ihmisen ja ympäristön.

 

Tämän halusin vain sanoa.

-Tommi-

 


(*/** Buddhalaisessa filosofiassa ilmiöiden todelliset luonnot ovat arvottamattomia: asiat eivät ole huonoja, neutraaleja tai hyviä - ne vain ovat. Ilmiöt ovat epäitsenäisiä ja niiden ominaisuusluokittelut ovat aina ja perspektiivisidottuja sekä osa seuraavien ilmiöiden ehdonvaraista kausaliteettia . Tämän sisäistyessä frustraation sekä todellisuspaon kierre sekä "halu" katoavat ja täydellinen tyytyväisyys nykyhetkeen on mahdollinen.
 

***Buddhalaisen filosofian mukaan elämän perusvire on kärsimys - se krooninen epämiellyttävä tunne, jota ihminen eskapismin turvin yrittää turhaan paeta.

Tähän noidankehään joutunut ihminen kuvittelee onnellisen elämän tulevan mahdollisimman tiheästä kivojen asioiden ketjusta ja mahdollisiman harvoista kurjista asioista*. Kuitenkaan, vaikka minuutinkin välein tapahtuvat euforiset hetket, eivät saa aikaan pysyvää tyytyväisyyden tilaa; 

liika on aina liikaa - kivojakin juttuja - ja perustyytymättömyys palaa.)

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Please reload

Arkisto

© 2019 by TOMMI SALMELAINEN

  • Grey Instagram Icon
  • Grey YouTube Icon
  • Grey Spotify Icon
  • Grey SoundCloud Icon
  • Grey LinkedIn Icon
  • Grey Facebook Icon